Uutiskysymykset luetunymmärtämisen avuksi

Yläkouluikäisten ja vielä toisen asteen opiskelijoidenkin on vaikeaa löytää teksteistä olennainen sisältö. Vaikeus johtuu mielestäni heikosta luetun ymmärtämisestä. Varsinkin tietotekstien kanssa olen huomannut uutiskysymysten auttavan. Kysymykset Mitä? -Missä? -Kuka? -Koska? -Miten? -Miksi? ovat konkreettisia apuvälineitä tärkeimpien asioiden hakemiseen tekstistä.

Tekstistä luetaan aina ensin kaikki väliotsikot, jolloin saadaan kokonaiskäsitys luettavasta tekstistä ja sen jälkeen ryhdytään apukysymysten avulla selvittämään tekstin sisältöä yksi väliotsikko kerrallaan. Näin saadaan ensin kokonaisuus selville ja sen jälkeen tekstiä avataan pienemmissä paloissa.  Pitkän tekstin pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin järkevästi on mielestäni varsinkin heikoille lukijoille tärkeä taito. Jos mekaaninen lukutaito on vielä heikko, on kerralla luettavan tekstin oltava riittävän lyhyt, jotta sen voi omaksua ja ymmärtää.

Vaikeammissa teksteissä voi ensimmäisen kappaleen käsittelyn tehdä yhdessä keskustellen, näin jokainen saa mallisuorituksen tehtävän tekemisestä. Samalla voidaan käydä myös keskustelua siitä, ovatko kaikki kysymykset juuri tässä tekstityypissä olennaisia, jääkö joihinkin kysymyksiin vastaus saamatta ja voidaanko päätellä, että joihinkin asioihin saadaan tarkennuksia myöhemmin tekstissä. Näin tehdään siis myös oppimista ja strategioita näkyväksi.

Yhdessä tekemällä opettaja saa lisätietoa tekstin kompastuskivistä kuin myös oppilaiden opiskelutekniikoista ja luetun ymmärtämisen ongelmista.

Luetun ymmärtämisen edistäminen

Työskentelen tukihenkilönä lapsen kanssa, jolla on välillä vaikeuksia motivoitua lukemiseen. Hänellä oli kerran tehtävänä kirjoittaa lukupäiväkirjaan lukemastaan satukirjasta. Hän ei olisi millään halunnut lukea satukirjaa uudelleen, koska oli lukenut sen jo kertaalleen läpi. Päätin itse lukea kirjan hänelle ja testata samalla hänen luetun ymmärtämistä aiemmin luetun perusteella. Aloin lukea hänelle satua muuttaen oleellisia sanoja eri sanoiksi. Jos kirjassa luki esimerkiksi: "Pupu lähti metsään leikkimään näätien kanssa", muutin tämän "Kana lähti metsään leikkimään näätien kanssa". Lapsi innostui kuuntelemaan tarinaa ja korjasi aina välittömästi kuulemansa virheellisen sanan oikeaksi.

Luetun ymmärtämistä voi harjoitella tällaisten "virheellisten sanojen" avulla myös EkaPeli Sujuvuuden kautta, kuten Christa kirjoitti. Uskon, että tämä on hauska tapa lähestyä tekstejä, koska oppilasta / lasta huvittaa väärin kirjoitettu teksti ja samalla hän miettii, että mikä on oikea sana.

Lukusujuvuuden edistäminen

Tässäkin asiassa motivaatio on tärkeässä asemassa, joten lähestyin aihetta sen kautta. Äänikirjojen ja selkouutisten mukana lukemisen lisäksi mietin, että miksei myös karaokea voisi hyödyntää lukemisessa takeltelevan lapsen kanssa, jolla on erityisesti vaikeuksia siirtyä lukiessa eteenpäin. Musiikista tai muuten vaan laulajista ja bändeistä kiinnostunutta lasta tämä voisi motivoida. Sanat näkyvät videolla tietyn ajan ja tekstin värin vaihtuminen ohjaa etenemään. Kaikkein nopeimmat pop-renkutukset eivät kuitenkaan ehkä toimi tässä yhteydessä parhaalla mahdollisella tavalla. Youtubesta löytyy runsaasti karaokeversioita esim. suomalaisilta lasten ja nuorten suosimilta artisteilta. Olennaista ei ole laulaako vai puhuuko lapsi lukemansa, kunhan lukee. Lyriikat saattavat olla osalle mieluisaa luettavaa ilman karaokeakin. Lyriikoissa tulee usein kaivattua toistoakin kertosäkeiden muodossa.

Olennaista on motivaation hakeminen lapsen mielenkiinnon kohteista. Kokkaamisesta kiinnostuneelle lapselle reseptien lukeminen voi olla motivoivaa. Lapsen tulee saada tekstistä jotain itselleen, eikä vain tankata itselleen merkityksetöntä tekstiä. Lapsen lukemista voisi myös äänittää (lapsen suostumuksella ja paineita lisäämättä) aina silloin tällöin lukuvuoden aikana, jotta lapsi pääsisi itse kuulemaan edistymisensä lukemisen sujuvuudessa. Kokemus omasta edistymisestä voisi auttaa ymmärtämään harjoittelun merkityksen.

Luetun ymmärtäminen

Löysin hyviä vinkkejä Tanjan ja ehkä jonkun muunkin tavoin tuolta Lukusilta-sivustolta. Erityisesti minuun osuu tuo motivaation merkitys, joka korostuu, jos lukeminen on hankalaa tai sitä ei koeta itselle merkitykselliseksi. Yksi helppo tehtävä voisi olla päivän lehden hyödyntäminen. Lehti tarjoaa useita eri aiheita ja näkökulmia ja teksteistä tulee lapselle merkityksellisiä, jos lehdessä kirjoitetaan esim. tapahtumasta, jossa lapsi on itse ollut. Voidaan lukea vaikka edellispäivän jääkiekko-ottelusta. Tässä lapsi pystyy myös yhdistämään oman kokemuksensa tapahtumasta siihen, miten siitä uutisoidaan ja voi puntaroida omia ajatuksiaan kirjoitettuun tekstiin.

Ja se lukusilta löytyy täältä:
http://lukusilta.fi/harjoitteet/