Lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen edistäminen opetuksessa

Lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen edistäminen opetuksessa

Sujuvan lukutaidon oppimisessa motivaatio on tärkeää. Vaikka simultaanilukeminen (opettaja ja oppilas yhteen ääneen) ja kuoroluenta varmasti ovatkin edelleen toimivia keinoja tukea lukutaidon kehittymistä esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla, ei se kuitenkaan ainakaan omien muistikuvieni mukaan tunnu erityisen motivoivalta menetelmältä. Muistan hyvin, kuinka luokkani selvästi hitaat lukijat mumisivat omiaan tällaisten kuoroluentatuokioiden aikana. Opettaja tuskin sitä aina huomasikaan. Kuitenkin, jos kuoroluenta toteutetaan vaikkapa roolitetusti, motivaatio lisääntynee – ainakin tilanne pakottaa tarkkaavuuteen eikä mahdollista mukana ”mumisemista”.

Sujuvaan lukutaitoon ei päästä ilman runsasta lukemista. Siksi minusta olisi perusteltua painottaa opetuksessa oppilaslähtöistä innostusta lukemiseen. Opettajan tulisi antaa mahdollisuus monenlaisten tekstien lukemiseen. Oppilaiden keskinäinen kirjavinkkaus varmasti motivoi lukemaan kirjoja, joita oppilas ei muuten osaa käsiinsä hakea. Opettajan vastuulla on tietenkin tarjota mahdollisuuksia esimerkiksi kirjastokäynteihin tai huolehtia muutoin mahdollisuuksien mukaan siitä, että kirjoja on saatavilla. Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten erityisopetuksessa toimiessani olen pitänyt tärkeänä painottaa lukemisen merkitystä niin kotona kuin päiväkodeissa ja eskareissakin. Ääneen lukeminen tukee itse asiassa monia kehityksen osa-alueita. Samalla lapsille lukeva aikuinen voi tarjota lapselle eläytyvän lukemisen mallin. Tätä eläytyvää lukemista voidaan myöhemmin harjoitella koulussa teatterinomaisesti.

Sujuvan lukutaidon kehittyminen vaatii joka tapauksessa myös paljon mekaanisia toistoja. Tässä toimivana ja motivoivana menetelmänä saattaa toimia parilukeminen, jossa pari lukee toisilleen ääneen vuorotellen. Myös ns. lukuvartit toimivat hyvin lukemissujuvuuden harjoittelussa. Ajatuksena on, että lapsi lukee ääneen esimerkiksi vanhemmilleen tai sisaruksilleen 15 minuuttia joka päivä. Itse olen käyttänyt menetelmää hyödyksi oman lapseni kanssa. Pikkuveljelleen lukeva isosisko tulee samalla tukeneeksi pikkuveljensä lukivalmiuksien kehitystä ja tarjonneeksi äidille mahdollisuuden vaikkapa kotitöiden tekoon. Kotona lapsi kokee harvoin epäonnistumisen pelkoja ja vanhempi tai pikkusisarus on yleensä kiitollista yleisöä. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole aina.

Saatavilla on myös paljon sähköisiä sovelluksia ja ohjelmia lukusujuvuuden harjoitteluun. Parhaisiin tuloksiin luultavasti päästään, kun käytetään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia lukusujuvuuden kehitystä tukevia menetelmiä.