Piiloleikki leijonan kanssa-peli

http://papunet.net/materiaalia/luetun-ja-kuullun-ymmärtäminen

Tikoteekin ja papunetin yhteistyössä tehdyssä pelissä harjoitellaan luetun ymmärtämistä. Toisaalta myös harjoitellaan käsitteitä ja erilaisia muotoja ja värejä. Tehtävän voi myös kuunnella. Oppilas pelaa peliä, jossa leijona on piilossa erilaisten kuvien takana. Pelin jokaisella sivulla (powerpoint) on väittämä ja kolme kuvaa. Väittämässä kerrotaan minkä kuvan takana leijona on piilossa, esim. Leijona on piilossa keltaisen kolmion takana. Sivulla on kolme kuviota ja klikkaamalla kuvaa selviää onko leijona sen takana piilossa. Kun leijona on löytynyt oppilas voi edetä nuolesta seuraavalle sivulle. Peli sopii lukutaitoiselle oppilaalle tai kuunneltuna kaikille. Tehtävä yksinkertaisuudessaan kannustaa käsitteiden hallintaan esimerkiksi maahanmuuttajia.

Minä luen sinulle -kampanja ja -viikko 13.-19.2.2017

Selkokeskus järjestää Minä luen sinulle -kampanjan, jossa maahanmuuttajat lukevat ääneen vanhuksille ja kehitysvammaisille henkilöille, joiden voi olla vaikea itse lukea. Lukuhetkien teemana on 100-vuotias Suomi ja tarkoituksena on lukea selkokirjoja ja Selkosanomia, joita on helppo lukea ja ymmärtää. Minä luen sinulle -kampanjaan liittyy Minä luen sinulle -viikko, joka huipentuu Maailman ääneen lukemisen päivään 16.2.2017.

Ääneen lukeminen on hyvä tapa sujuvoittaa lukemista ja edistää luetun ymmärtämistä; toiselle lukiessa jokainen sana on pakko lukea keskittyen kokonaan ja teksteistä voi keskustella lukuhetken jälkeen. Keskustellessa on mahdollisuus kysyä esimerkiksi epäselviksi jääneiden sanojen merkityksiä.

Kampanjan kotisivut löytyvät osoitteesta:
http://suomifinland100.fi/project/mina-luen-sinulle-kampanja/

Lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen edistäminen opetuksessa

Lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen edistäminen opetuksessa

Sujuvan lukutaidon oppimisessa motivaatio on tärkeää. Vaikka simultaanilukeminen (opettaja ja oppilas yhteen ääneen) ja kuoroluenta varmasti ovatkin edelleen toimivia keinoja tukea lukutaidon kehittymistä esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla, ei se kuitenkaan ainakaan omien muistikuvieni mukaan tunnu erityisen motivoivalta menetelmältä. Muistan hyvin, kuinka luokkani selvästi hitaat lukijat mumisivat omiaan tällaisten kuoroluentatuokioiden aikana. Opettaja tuskin sitä aina huomasikaan. Kuitenkin, jos kuoroluenta toteutetaan vaikkapa roolitetusti, motivaatio lisääntynee – ainakin tilanne pakottaa tarkkaavuuteen eikä mahdollista mukana ”mumisemista”.

Sujuvaan lukutaitoon ei päästä ilman runsasta lukemista. Siksi minusta olisi perusteltua painottaa opetuksessa oppilaslähtöistä innostusta lukemiseen. Opettajan tulisi antaa mahdollisuus monenlaisten tekstien lukemiseen. Oppilaiden keskinäinen kirjavinkkaus varmasti motivoi lukemaan kirjoja, joita oppilas ei muuten osaa käsiinsä hakea. Opettajan vastuulla on tietenkin tarjota mahdollisuuksia esimerkiksi kirjastokäynteihin tai huolehtia muutoin mahdollisuuksien mukaan siitä, että kirjoja on saatavilla. Varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisten lasten erityisopetuksessa toimiessani olen pitänyt tärkeänä painottaa lukemisen merkitystä niin kotona kuin päiväkodeissa ja eskareissakin. Ääneen lukeminen tukee itse asiassa monia kehityksen osa-alueita. Samalla lapsille lukeva aikuinen voi tarjota lapselle eläytyvän lukemisen mallin. Tätä eläytyvää lukemista voidaan myöhemmin harjoitella koulussa teatterinomaisesti.

Sujuvan lukutaidon kehittyminen vaatii joka tapauksessa myös paljon mekaanisia toistoja. Tässä toimivana ja motivoivana menetelmänä saattaa toimia parilukeminen, jossa pari lukee toisilleen ääneen vuorotellen. Myös ns. lukuvartit toimivat hyvin lukemissujuvuuden harjoittelussa. Ajatuksena on, että lapsi lukee ääneen esimerkiksi vanhemmilleen tai sisaruksilleen 15 minuuttia joka päivä. Itse olen käyttänyt menetelmää hyödyksi oman lapseni kanssa. Pikkuveljelleen lukeva isosisko tulee samalla tukeneeksi pikkuveljensä lukivalmiuksien kehitystä ja tarjonneeksi äidille mahdollisuuden vaikkapa kotitöiden tekoon. Kotona lapsi kokee harvoin epäonnistumisen pelkoja ja vanhempi tai pikkusisarus on yleensä kiitollista yleisöä. Näin ei kuitenkaan valitettavasti ole aina.

Saatavilla on myös paljon sähköisiä sovelluksia ja ohjelmia lukusujuvuuden harjoitteluun. Parhaisiin tuloksiin luultavasti päästään, kun käytetään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia lukusujuvuuden kehitystä tukevia menetelmiä.

Luetun ymmärtämisen edistäminen

Kerroksellinen lukeminen etenee siten, että tekstistä luetaan ensin mahdolliset alaotsikot sekä kunkin kappaleen alkuvirke (tai tarvittaessa kaksi ensimmäistä). Sen jälkeen kappaleita silmäillään sen suhteen, miten alkuvirkkeiden aiheita täsmennetään. Lopuksi teksti luetaan kokonaan. Kuhunkin vaiheeseen voi antaa tehtäviä, kuten sisältökysymyksiä tai otsikoiden valintaa, jolloin opiskelijat näkevät, kuinka jokaisella kierroksella tekstistä selviää uusia kerroksia.

Tekstin, tehtävän tai oman tuotoksen lukeminen ääneen auttaa ymmärtämään sisältöä sekä palauttamaan mieleen sanoja ja rakenteita. Kaikki opiskelijat kannattaa tehdä tietoisiksi siitä, kuinka tällainen kontaktin saaminen aivojen puhutun kielen ”puoleen” hyödyttää monessa tilanteessa. Jos ääneen ei voi lukea, voi turvautua ns. huuliolukuun, jossa ääntöelimet tapailevat puhetta, mutta ääntä ei päästetä ulos.

Tavuautot ja parkkiruudut

Tavujen tankkaaminen voi joskus olla puuduttavaa, etenkin jos ryhmässä on kovin eritasoisia oppilaita. Tavujen lukemisesta ja sitä myöden lukusujuvuuden edistämisetä voi tehdä hauskempaa ja motivoivampaa erilaisten leikkien ja tehtävien avulla. Alla esitellyt tehtävät suunnittelin ensimmäisen luokan koko SUK-ryhmälle, ja tehtäviä 2 ja 3 käytin toisen luokan LuKi tunnilla kahden oppilaan kanssa, joilla oli suuria lukemisen ja kirjoittamisen haasteita.

1. Tunti aloitettiin "Oletko sinä minun ystäväni?" -leikillä. Leikissä oppilaille jaetaan tavukortteja, joiden avulla heidän pitää löytää itselleen pari, jotta tavuista muodostuu sana. Oppilaiden tason mukaan tavuihin voi laittaa tavuviivat sen mukaan onko kyseessä alku- vai lopputavu. Tämä alkuleikki toimi myös näppäränä parien muodostajana, sillä seuraavat tehtävät tehtiin pareittain pistetyöskentelynä.

2. Toinen tehtävä on parkkiruudut, joissa on tavu. Sitten on pikkuautoja, joista löytyi toinen tavu, ja kun auton osaa ajaa oikeaan ruutuun, niin tavuista muodostuu sana. Kun kaikki autot on ajettu parkkiin, tehtävä tarkistetaan yhdessä opettajan/aikuisen kanssa.




 3. Kolmas tehtävä toimii eriyttäväna tehtävänä virketason lukijoille, mutta virkkeistä riippuen toimii myös ihan aloittelevillekin lukijoille. Siinä käytetään myös pikkuautoja, mutta niihin on kiinnitetty sanoja. Tehtävässä autot pitää osata "ajaa" jonoon oikeaan järjestykseen, jotta niistä muodostuu järkevä virke.

Uutiskysymykset luetunymmärtämisen avuksi

Yläkouluikäisten ja vielä toisen asteen opiskelijoidenkin on vaikeaa löytää teksteistä olennainen sisältö. Vaikeus johtuu mielestäni heikosta luetun ymmärtämisestä. Varsinkin tietotekstien kanssa olen huomannut uutiskysymysten auttavan. Kysymykset Mitä? -Missä? -Kuka? -Koska? -Miten? -Miksi? ovat konkreettisia apuvälineitä tärkeimpien asioiden hakemiseen tekstistä.

Tekstistä luetaan aina ensin kaikki väliotsikot, jolloin saadaan kokonaiskäsitys luettavasta tekstistä ja sen jälkeen ryhdytään apukysymysten avulla selvittämään tekstin sisältöä yksi väliotsikko kerrallaan. Näin saadaan ensin kokonaisuus selville ja sen jälkeen tekstiä avataan pienemmissä paloissa.  Pitkän tekstin pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin järkevästi on mielestäni varsinkin heikoille lukijoille tärkeä taito. Jos mekaaninen lukutaito on vielä heikko, on kerralla luettavan tekstin oltava riittävän lyhyt, jotta sen voi omaksua ja ymmärtää.

Vaikeammissa teksteissä voi ensimmäisen kappaleen käsittelyn tehdä yhdessä keskustellen, näin jokainen saa mallisuorituksen tehtävän tekemisestä. Samalla voidaan käydä myös keskustelua siitä, ovatko kaikki kysymykset juuri tässä tekstityypissä olennaisia, jääkö joihinkin kysymyksiin vastaus saamatta ja voidaanko päätellä, että joihinkin asioihin saadaan tarkennuksia myöhemmin tekstissä. Näin tehdään siis myös oppimista ja strategioita näkyväksi.

Yhdessä tekemällä opettaja saa lisätietoa tekstin kompastuskivistä kuin myös oppilaiden opiskelutekniikoista ja luetun ymmärtämisen ongelmista.

Luetun ymmärtämisen edistäminen

Työskentelen tukihenkilönä lapsen kanssa, jolla on välillä vaikeuksia motivoitua lukemiseen. Hänellä oli kerran tehtävänä kirjoittaa lukupäiväkirjaan lukemastaan satukirjasta. Hän ei olisi millään halunnut lukea satukirjaa uudelleen, koska oli lukenut sen jo kertaalleen läpi. Päätin itse lukea kirjan hänelle ja testata samalla hänen luetun ymmärtämistä aiemmin luetun perusteella. Aloin lukea hänelle satua muuttaen oleellisia sanoja eri sanoiksi. Jos kirjassa luki esimerkiksi: "Pupu lähti metsään leikkimään näätien kanssa", muutin tämän "Kana lähti metsään leikkimään näätien kanssa". Lapsi innostui kuuntelemaan tarinaa ja korjasi aina välittömästi kuulemansa virheellisen sanan oikeaksi.

Luetun ymmärtämistä voi harjoitella tällaisten "virheellisten sanojen" avulla myös EkaPeli Sujuvuuden kautta, kuten Christa kirjoitti. Uskon, että tämä on hauska tapa lähestyä tekstejä, koska oppilasta / lasta huvittaa väärin kirjoitettu teksti ja samalla hän miettii, että mikä on oikea sana.