Lukemisen sujuvuuden harjoittelu vaatii paljon toistoja. Lukemisen sujuvuutta voidaan verrata muihin automatisoitumista vaativiin taitoihin kuten pyörällä ajamiseen. Ensimmäisillä lukukerroilla lukijan voimavarat keskittyvät kirjain-äännevastaavuuksien hallintaan. Kun perustaitoa toistetaan riittävän monta kertaa, alkaa kirjainta vastaavan äänteen hakeminen sujua paremmin ja voidaan siirtyä isompiin yksiköihin kuten tavuun. Taidon automatisoituessa päästään lukemaan kokonaisia lauseita niin, ettei tekniseen suoritukseen tarvitse käyttää kaikkea energiaa. Lukemisen sujuvuus on taito, joka kehittyy vain harjoittelemalla. Mitä enemmän lapsi lukee, sitä sujuvammaksi hän tulee. Mikä tahansa lukeminen kehittää taitoa edelleen, olipa se sitten sarjakuva, kauppalista tai tietokonepelin tekstit.
Harjoitteita:
- Toistava lukeminen: Samaa tekstiä, sanoja tai sanan osia luetaan useaan kertaan. Menetelmän taustalla on ns. automatisaatiohypoteesi; ajatus siitä, että kun luettava materiaali tulee tutuksi, sen lukeminen tarkentuu ja nopeutuu lukemisen automatisoitumisen myötä. Toisto on lapselle myös erittäin palkitsevaa, koska lukeminen sujuu kerta kerralta sujuvammin. Toistavaan lukemisharjoitukseen voidaan liittää ajanotto eli mitata, kuinka kauan tekstin lukemiseen kuluu aikaa. Koska lukuaika väistämättä paranee toistojen myötä, lukija kokee mielihyvää edistymisestään.
- Minuuttilukeminen: Toistavan lukemisen versio, jossa katsotaan, kuinka pitkälle lukija ehtii annetussa ajassa. Samaa tekstiä, sana- tai tavulistaa luetaan esimerkiksi viisi kertaa joka päivä viikon ajan. Suurin minuutissa luettu sanamäärä merkitään lukuvihkon taulukkoon jokaisen viikonpäivän kohdalle. Toistettaessa lukija yleensä pääsee aina vain pidemmälle luetussa materiaalissa, mikä usein toimii itsessään rohkaisevana palautteena.
- Luetaan ääneen joka päivä: Lapsen oma kuulohavainto tukee näköhavaintoa. Näin sanojen ja tekstin oikea rytmitys ja tauotus tulevat myös selvemmiksi. Jos lapsen peruslukutaidossa ilmenee puutteita, on tärkeää luettaa lasta mahdollisimman usein ääneen kahden kesken eikä koko luokan tai ryhmän kuullen, jolloin jännittävä tilanne heikentää lukemisen sujuvuutta entisestään.
- Parilukeminen/vuorolukeminen: Parin (usein aikuisen) kanssa luetaan vuorotellen ääneen sovittua tekstiä tai kirjaa. Luettava osuus voidaan merkitä etukäteen tai sopia niin, että pari jatkaa siitä, mihin toinen lopettaa. Jälkimmäistä tapaa noudattaessa vuoroaan odottavan lukijan on yritettävä seurata tekstiä samaan tahtiin, jotta tietää, mistä jatkaa. Näin tuetaan samalla myös hiljaisen lukemisen sujuvuutta. Parilukemista suositellaan käytettäväksi mahdollisimman usein, koska sitä pidetään yksin lukemista tehokkaampana ja motivoivampana harjoittelumuotona. Parina toimiva aikuinen voi samalla tukea ääneen lukemista, pyytää korjaamaan virheet ja antaa mallin sujuvasta lukemisesta. Harjoitus toimii myös motivoivana kotitehtävänä, sillä yhdessä vanhemman kanssa lukeminen usein innostaa lasta.
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/tukikeinot-1/sujuvuuden-harjoittelu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti