Morfologisen tietoisuuden vaikutusta lukemisen sujuvuuteen ja lukemisnopeuteen ei juuri ole tutkittu Suomessa. Ylipäätään lukemissujuvuustutkimukset ja -harjoitukset koskevat ensisijaisesti pienempiä lukijoita.
Yläkouluun asti pujahtanut hitaasti ja työläästi lukeva nuori tarvitsee myös harjoitusta lukutaidon sujuvoittamiseksi. Häntä voisi palvella paremmin lukusujuvuuden harjoittaminen morfologisen tietoisuuden nostamisen kautta. Koska kenttä on sangen neitseellinen, voisi kokeilla seuraavaakin:
Perehdytään suomen kielen morfologiaan. Suomi on synteettinen kieli, jonka sanat karkeasti ottaen muodostuvat vartalo-, johdin-, tunnus-, pääte- ja liitemorfeemeista. Morfeemien järjestys on pakollinen ja aina sama. Ne eivät toki aina kaikki esiinny sanassa. Mikäli kaikki morfeemit esiintyvät sanassa, niiden järjestys on siis aina sama.
Esimerkki: kirja+sto+i+ssa+mme (vartalo, johdin, tunnus, pääte, liite)
Kutakin morfeemityyppiä (v,j,t,p ja l) edustaa omannäköisensä morfeemimagneetti. Näin tunnistuksessa voidaan käyttää apuna taululle kiinnitettäviä morfeemimagneetteja v, j, t, p ja l. Niitä voidaan käyttää annetussa sanassa esiintyvien morfeemien tunnistamisessa. Niitä voidaan käyttää myös niin, että oppilas muodostaa annettua morfeemimallia vastaavan sanan.
Esimerkki 1: Muodosta sana, jossa ovat morfeemit v+j+l.
Vastaukseksi käy vaikkapa puu+sto+kin
Esimerkki 2: Muodosta sekä verbi että substantiivi, jossa ovat morfeemit v+t+p.
Vastaukseksi käyvät vaikkapa sanat sa+i+vat ja pallo+i+ssa
Morfeemientunnistustehtäviä voi myös käyttää apuna esimerkiksi järjestyslukujen tunnusten opettamisessa.
Olemme kouluni teknisen työn opettajan kanssa sopineet yhteistyöstä morfeemimagneettiprotojen valmistamiseksi opetuksen avuksi. Maltan tuskin odottaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti